Vuonna 1711 Portugalin kuningas Johannes V vannoi rakentavansa luostarin, jos hänen vaimonsa Mariana synnyttäisi hänelle jälkeläisen. Niinpä hänen ensimmäisen tyttärensä, Portugalin prinsessa Barbaran, syntyessä aloitettiin Mafran luostarin, basilikan ja palatsin rakennustyöt (kuningas osoittautui paljon anteliaammaksi).
Mafran kansallispalatsi
Mafran palatsi, basilika ja luostari rakennettiin pääosin barokkityyliin, mutta myös klassistiseen tyyliin. Saksalainen pääarkkitehti João Frederico Ludovice sai inspiraationsa palatsin suunnitteluun Rooman arkkitehtonisista saavutuksista ja italialaisesta taiteesta. Vaikka Mafra ei ollutkaan monarkian pääkaupunki (aiemmin se oli pelkkä metsästyspaikka), kuningas Johannes V ei säästellyt kustannuksissa rakentaakseen tämän yhden Portugalin upeimmista palatseista. Joidenkin historiallisten lähteiden mukaan rakennustyömaalla työskenteli päivittäin 15–45 tuhatta ihmistä. Järjestystä pitämässä oli yli 7 000 sotilasta.
Mafran koko rakennuskokonaisuudessa on 1 200 huonetta. Kuitenkin huone, joka herätti meissä eniten ihailua, on kuvassa näkyvä kirjasto. Eikä vain arkkitehtuurin vuoksi – tämä on yksi valistuksen ajan tärkeimmistä eurooppalaisista kirjastoista. Se sisältää yli 36 tuhatta kappaletta kuninkaan hankkimia kirjoja. Muistatteko katolisen kirkon julkaiseman ”kiellettyjen kirjojen luettelon”? Paavi Benedictus XV korosti näiden kirjallisuuskokoelmien merkitystä sallimalla, että luettelossa mainitut kirjat säilytettiin tässä kirjastossa.
