Firenzen katedraalin perustamisen jälkeen 1200-luvulla kesti useita vuosikymmeniä, ennen kuin katedraali avattiin yleisölle, ja tarvittiin Filippo Brunelleschin nerokkuutta, jotta keksittiin, miten kupoli – ensimmäinen laatuaan 1400-luvulla – tulisi rakentaa. Nykyään se hallitsee Firenzen siluettia ja saa ihailemaan sitä, kuinka tämä rakennelma on kestänyt aikojen saatossa.
San Lorenzo di Firenzen katedraali
Firenzen katedraali tai virallisella nimellä ”Cattedrale di Santa Maria del Fiore” on Firenzen tärkein nähtävyys. Katedraali, sen vieressä sijaitseva baptisterio ja Giotton kellotorni kuuluvat yhdessä Unescon maailmanperintökohteisiin. Matka Toscanaan ei olisi täydellinen ilman vierailua näissä kohteissa.
Katedraalin rakentaminen hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 1294, kun edellinen katedraali, Basilica di San Lorenzo di Firenze, ei enää riittänyt Firenzen kasvavalle väestölle. Suunnittelusta vastasi sama arkkitehti kuin Palazzo Vecchion ja Basilica Santa Crocen kohdalla – Arnolfo di Cambio. Suunnitelmaan sisältyi kahdeksankulmainen kupoli – tämä unelma toteutui vasta vuonna 1418, kun Filippo Brunelleschi voitti arkkitehtuurikilpailun, jonka tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa rakennushanke.
Nykyään olemme tottuneet näkemään katedraalien kupoleita useimmissa tunnetuissa kaupungeissa, mutta 1400-luvulla oli lähes mahdotonta kuvitella rakentavansa tällaista rakennelmaa vaarantamatta sen alla rukoilevia ihmisiä. Tällaisen kokoisen rakennelman rakentaminen tuntui lähes mahdottomalta, mutta Brunelleschin nerokkuuden ansiosta onnistuttiin rakentamaan maailman suurin kupoli, ja tuohon aikaan – rakenne tehtiin kaksikerroksisella katoksella, jota tukivat tukevat pylväät, minkä ansiosta kupoli seisoo vakaana vielä tänäkin päivänä.
