Olemme tottuneet kutsumaan tätä Varsovan palatsia ”presidentin palatsiksi”, mutta se on toiminut Puolan presidenttien virka-asuntona vasta vuodesta 1994 lähtien. Tätä Varsovan suurinta palatsia on kutsuttu myös nimillä Koniecpolskin palatsi, Radziwillin palatsi, Lubomirskin palatsi, Namiestnikowskin palatsi ja ministerineuvoston palatsi.
Puolan aatelisto
Tämän barokkityylisen rakennuksen rakentaminen aloitettiin kruununhetmani Stanisław Koniecpolskin määräyksestä vuonna 1643. Hänen kuolemansa jälkeen palatsi siirtyi puolalaisen aateliston edustajien omistukseen. Se toimi julkisten kokoontumisten, juhla-aterioiden, tanssiaisten, teatteriesitysten ja oopperan pitopaikkana. Täällä pidettiin myös Puolan ensimmäistä jakamista koskevaa sopimusta valmistelleen valtuuskunnan kokouksia. Kosciuszkon kansannousun aikana täällä sijaitsi sotilassairaala, ja 24. helmikuuta 1818 täällä pidettiin tuolloin vain 8-vuotiaan Frédéric Chopinin ensimmäinen julkinen konsertti.
1800-luvun alussa Puolan kuningaskunnan hallitus osti palatsin, ja se rakennettiin uudelleen klassistiseen tyyliin (joka on vallinnut tähän päivään asti). Yllättäen palatsi selvisi toisesta maailmansodasta lähes vahingoittumattomana. Prinssi Jozef Poniatowskin patsas kuitenkin kärsi tuona aikana, ja sen kopio sijoitettiin rakennuksen eteen vasta vuonna 1965. Juuri täällä käytiin Pyöreän pöydän neuvottelut, joiden jälkeen Puola sai takaisin demokraattisen itsenäisyytensä.
Presidentinpalatsin historiaa on mahdotonta tiivistää – sen merkitys ja tehtävät olivat Puolalle niin tärkeitä, että voimme vain suositella tutustumaan tämän rakennuksen historiaan tarkemmin. Juuri täällä järjestettiin joitakin kansakunnalle merkittävimpiä kulttuuritapahtumia. Juuri täällä Puola menetti ja sai takaisin itsenäisyytensä.








