Palasin juuri Portugalin vuorilta, jossa jahtasin syksyn valoa. Mutta ennen kuin pääsen kertomaan niistä, olen teille vielä velkaa suosikkikuvani syyskuun Pariisin syksystä.
Suurimman osan ajasta satoi melko paljon, mutta juuri tuo yksi ilta oli todellinen onnenpotku. Sääennuste ei ollut hyvä, mutta näin auringon pilkottavan pilvien takaa yhä uudelleen, joten päätin ottaa riskin. Lopulta siitä tuli matkan paras valokuvani – syksyinen Pariisi on yksinkertaisesti upea.
Kun sade vihdoin lakkaa
Pariisin syksyssä on se juttu, että se pitää sinut arvuuttelemassa.
Sääennuste lupasi tasaisen harmaata taivasta, sellaista, jossa yrität vakuuttaa itsellesi, että ehkä noissa pilvissä onkin jotain kuviointia, jos siristät silmiäsi tarpeeksi tiukasti.
Mutta noin tunnin välein pilvessä avautui rako – pieni valonsäde osui Seineen ja katosi sitten taas. Tiedät kai sen tunteen? Sen ”pitäisikö mennä ulos vai odottaa, että sade lakkaa?” -dilemman. Se osa sinusta, joka haluaa pysyä kuivana, vastaan se osa, joka pelkää menettävänsä hetken.
Lopulta luotin siihen vaistoon, jonka jokainen valokuvaaja oppii kantapään kautta:
kun sää näyttää arvaamattomalta, pakkaa varusteet ja lähde liikkeelle.
Näkökulma: Yksinkertainen, klassinen, täydellinen
Otin tämän kuvan Seine-joen rannalta lähellä Kansalliskokousta – ei mitään salattua, ei mitään salaisuuksia, vain yksi niistä ajattomista pariisilaisista kulmista, jotka palkitsevat, kun olosuhteet ovat suotuisat.
Joen toisella puolella kohoaa Palais Bourbon, jota ympäröivät jo kultaisiksi värjäytyvät puiden oksat. Ja sen takana Eiffel-torni kohoaa sumun läpi, melkein katoen lämpimään hämärään.
Tunnelman luomiseen ei tarvita mahtavaa vuorenhuippua – joskus riittää, että astuu lähemmäksi jokea ja antaa kaupungin hoitaa sen, mitä se osaa parhaiten.
Omat asetukset (EXIF)
Kamera: SONY ILCE-7RM5
Polttoväli: 35 mm
Auk auk au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au au
Suljinaika: 1/200 s
ISO: 100
Pariisi syksyllä – valokuvaajan vuodenaika
Useimmat ihmiset ajattelevat Pariisia keväällä. Entä syksy?
Syksy on valokuvaajien aikaa.
Päivät lyhenevät, valo pehmenee ja kaupunki tuntuu rauhallisemmalta. Jopa Seine-joki näyttää virtaavan hitaammin. Ja jos pidät pienistä mielenkiintoisista yksityiskohdista, tässä yksi: Pariisissa on niin paljon puita, että kaupunki mittaa jopa niiden biologista monimuotoisuutta. Lisätietoja löydät täältä, ja kaupungin merkittävimmät puut löydät täältä.
Tämä on se vuodenaika, jolloin Pariisi tuntuu maalaukselta
– ja sen kehys vaihtuu viiden minuutin välein.
Palaanko katsomaan lisää syksyisiä Pariisin maisemia?
Ehdottomasti. Ja jos olet introvertti valokuvaaja, joka on tarkka, rakastaa värejä ja etsii merkitystä – syksyinen Pariisi on juuri sellainen paikka, joka tarjoaa sinulle tilaa hengittää ja luoda.
Tätä kuvaa ei ollut suunniteltu. Paikkaa ei ollut etukäteen tutkittu.
Se syntyi, kun katselin taivasta, luotin vaistooni ja olin valmis kastumaan hieman.
Ja rehellisesti sanottuna? Juuri siksi rakastan sitä.
Jos pidät syksyn valoista, tutustu myös toiseen blogikirjoitukseeni: Uusi syksy | Oder-joki, Saksa.
