Lontoon valokuvauskohteiden listallani ykkösenä oli Greenwichin observatorio. Sitä suositeltiin minulle toistuvasti Google+:ssa, koska sieltä avautuu näkymä Canary Wharfin modernin finanssialueen horisonttiin. Siksi suunnittelimme ikuistavamme auringonlaskun ja hyödyntävämme myös sinistä hetkeä. Mutta kun saavuimme kukkulalle, jouduimme huomaamaan, että puisto on aidattu ja aukioloajat eivät ole kovin valokuvaajaystävällisiä.
Sen sijaan kävelimme hieman joenrantaa pitkin ja näimme hieman enemmän Greenwichistä kuin olimme suunnitelleet, mukaan lukien Greenwichin yliopiston. Mutta se ei ollut ongelma, ilta oli ihana, ja tunsimme olevamme pienessä merenrantakaupungissa eikä lainkaan valtavassa Lontoossa. Kun sininen hetki oli ohi, menimme DLR:llä Canary Wharfiin – Dariaa varten ensimmäinen matka automaattisella metrolla, sillä sellaista ei voi kuvitellakaan Berliinissä.
Heron Quaysin asemalla värikkäästi valaistu silta kiinnitti heti huomiomme. Daria sanoi, että se olisi erinomainen kuvauskohde, mutta epäilin, että saisin valtavan pilvenpiirtäjän mahtumaan pieneen etsimeeni. Laajakulmaobjektiivini ei kuitenkaan kieltäytynyt haasteesta. Sen jälkeen meidän piti vain odottaa oikeaa väriä, sillä naisten neuvojen mukaan vaaleanpunainen on paras valinta valokuvaan.
