Kuten olen aiemminkin maininnut, minulle ei ole juuri mitään jännittävämpää kuin seurata, kuinka kaupunki herää aamuyön tunteina. Varsinkin kun kyseessä on kaupunki, joka on minulle niin rakas, kuten Tšekin tasavallan pääkaupunki Praha.
Salaperäinen ja ikuinen kuva
Kuvassa näkyy Kaarlen silta, yksi Euroopan vanhimmista kivisilloista, joka ulottuu Vltava-joen yli Kultaisen kaupungin keskellä. Se yhdistää Vanhan kaupungin ja Mala Stranan, ja sen kokonaispituus on noin 516 metriä.
Erityisesti varhain aamulla, kun tuntuu siltä, että tilan ja ajan rajaa ei enää ole, voi tällaisissa paikoissa kirjaimellisesti tuntea liikkuvan historian. Tuijotin patsaiden kasvoja, jotka näyttävät vartioivan siltaa molemmilta puolilta, ja kuvittelin, millaisia tarinoita nämä kivihahmot voisivat kertoa. Tarinoita kaikista niistä asioista, joita ne ovat hiljaa todistaneet vuosisatojen ajan. Kun mielessäni näkyi eläviä kuvia kauan unohdetuista päivistä, melkein unohdin painaa kamerani laukaisinta ikuistaakseni tämän salaperäisen ja ikuisen kuvan. Tässä on myös toinen blogikirjoitukseni, joka käsittelee tällä kertaa Prahan vanhaa kaupungintaloa.
